Salsa Cutthroat

Ei aina jaksa ajella fatbikella. Tunnustan, että vaikka talvipyöräily läskillä on mahtavaa, joskus tekee mieli jotain kevyempää ja nopeampaa. Silloin ajatus pyörästä, joka voisi kulkea sekä sorateillä että asfaltilla yhtä hyvin, alkoi tuntua houkuttelevalta. Jotain, joka ei jäisi jälkeen myös teillä, mutta ei olisi ihan yhtä raskas ja muhkea kuin fatbike.

Salsa Fargo oli alku, mutta Cutthroat vie pitkälle

Ennen tätä kokeilua ajelin vuoden verran Salsa Fargon teräsrunkoisella versiolla, ja se antoi todella positiivisia kokemuksia. Fargon myynti jäi kaivertamaan mieltä, sillä pyörässä oli kaikki, mitä arvostin. Siksi päätin, että seuraava pyörä voisi olla jotain sen tyylistä – mutta ehkä hieman nopeampi ja monipuolisempi.

Tätä pohdintaa käydessäni törmäsin Salsa Cutthroatiin, joka oli kuin turboahdettu versio Fargosta. Cutthroat herätti kiinnostukseni heti, ja päätös oli selvä: tämä pyörä piti saada.

Salsa Cutthroat – mikä se on ja miksi se sopii kaikille seikkailuille

Salsa Cycles itse luokittelee Cutthroatin ”Ultra-endurance mixed surface / Tour Divide-inspired / Bikepacking” -pyöräksi, ja se kiteyttää sen hyvin. Cutthroat on pyörä, jolla voi ajaa melkein missä tahansa, niin sorateillä kuin asfaltilla ja jopa vaativammilla metsäautoteillä. Rungon geometriassa ei ole lokasuojan kiinnityskohtia, mutta mahtuu 29 x 2.4″ -renkaat, jotka tarjoavat erinomaisen pidon vaihtelevissa olosuhteissa.

Rungossa on myös maastopyörän kampisarja ja monipuoliset telinepaikat varusteille, kuten pulloille ja top tube bagille. Läpiakselit etu- ja takaharkiassa takaavat hyvän ajettavuuden, ja pyörän suunnittelu on tehty niin, että se toimii hyvin myös kevyellä kuormalla.

Pyörän kokoonpano ja rakenne

Kun Cutthroatin runko viimein saapui, oli osat odottaneet jo jonkin aikaa. Koko pyörä oli suunniteltu niin, että hydrauliset levyjarrut saivat olla osana kokonaisuutta, ja Sram Rival 1 -vaihteisto tuli parhaiten kyseeseen. Kammet valitsin Sram X0 -sarjasta, ja kiekot kasasin FCF:n 30mm hiilikuituvanteista Racing 88 -navoilla. Enven kuitutanko oli vanhaa perua, mutta se sopi hyvin kokoonpanoon. Tolppana käytin Specializedin 27.2mm kuitutolppaa.

Pyörässä on 38 piikkinen eturatas ja takana 11-40 Sunracen pakka. Välityksistä ei ole vielä ihan varma, mutta ensi keväänä voisi olla mahdollisuus vaihtaa 11-36 tai 11-32 taka-pakkaan.

Renkaat: Rullaus ja pito talven keliin

Alkuperäiset Specializedin Renegade 2.3″ -renkaat olivat erinomaiset kuivilla ja märillä teillä, mutta talven tullessa vaihdoin alle 45NRTH Nicotine 2.35″ -nastarenkaat. Nyt pito ja ajotuntuma metsässä ovat aivan toista luokkaa. Keväällä aion kokeilla 40mm leveitä Panaracer Gravelking -renkaita, mikä tuo pyörän ajotuntuman vielä lähemmäs kevyen cyclocrossarin tuntumaa.

Lokasuojat – tarvitaanko niitä?

Pitkäksi aikaa pohdin, pitäisikö Cutthroatiin lisätä lokasuojat. Joulukuun kurakelilenkeillä ne olisivat olleet erittäin hyödylliset, mutta koska pyörässä ei ollut paikkoja niille, kaverini rakensi omat pidikkeet aisallisille lokasuojille. Nyt pyörä on varustettu lisäosilla, mutta täydellisyyttä ei ole helppo tavoittaa – toisaalta pyörä toimii loistavasti ilman niitäkin.

Cutthroatin ajokokemus – universaali pyörä kaikille keleille

Cutthroat on ollut loistava pyörä kaikille keleille, erityisesti talvipyöräilyyn, mutta myös muihin olosuhteisiin. Sillä on ajettu kuivilla, märillä ja jäisillä teillä, ja se on suoriutunut loistavasti kaikissa olosuhteissa. Vaikka saattaa olla, että johonkin reittiin löytyy toinen pyörä, joka sopii paremmin, Cutthroat on silti erittäin monikäyttöinen ja toimii lähes kaikilla maastoilla.

Ja mikä parasta, pyörä ei jää jälkeen, ei sorateillä, ei asfaltilla, ja antaa varmasti kaiken tarvittavan myös pidemmillä retkillä.